maanantai 7. marraskuuta 2016

1. Näin minusta tuli tyttö

Teos: Näin minusta tuli tyttö
Kirjailija: Caitlin Moran
Kustantaja: Schildts&Söderströms
Ilmestymisvuosi: 2015
Kirjallisuuden laji: romaani
Palautetekstin numero: 1/12

Ensimmäisenä luin siis Caitlin Moran:in kirjoittaman teoksen, Näin minusta tuli tyttö.

Kirjallisuuden lajityyppinä tässä teoksessa on kaunokirjallisuus, sanoisin, että tarkemmin nuorten kirjallisuus, koska aihepiiri koskettaa pääasiassa nuoria.
Kertojana teoksessa on minä- kertoja eli tässä tapauksessa kirjan päähenkilö. Kirjan rakenne on selkeä, se ei siis ole päiväkirjamainen vaan siinä on erillisiä lukuja. Päähenkilön tulevaisuus on jätetty teoksessa pimentoon.
Kirjassa kerrotaan Amerikkalaisen, nuoren tytön Johanna Morriganin elämästä köyhässä perheessä ja siitä kuinka hän haluaa luoda itsensä uudelleen. Hän kehittyy yksinäisestä ja mitättömästä tytöstä, haluttavaksi ja tunnetuksi naiseksi. Nolattuaan itsensä tv show:ssa hän pääsee musiikkitoimittajaksi lehteen, jonka kautta hän saa paljon uusia kontakteja. Tästä johtuen Johanna lopettaa koulun käynnin ja vaihtaa nimensä, Dolly Wildeksi.

Teoksen avainkohtana on se, kun Johanna päättää luoda itsensä uudelleen eli vaihtaa nimensä Johanna Morriganista Dolly Wildeksi ja pukeutua tummaan sekä meikata naamansa hyvin vahvasti. Tämä nimittäin avaa hänelle paikan musiikkitoimittajana ja toimittajan uran ansiosta hän saa paljon uusia ystäviä sekä myös teoksessa paljon puhutun ensi suudelmansa. Eli lyhyesti sanottuna, Dolly Wilde on paljon sosiaalisempi ja halutumpi kuin Johanna Morrigan.

Teoksen keskeisiä teemoja ovat itsensä hyväksyminen, suutelu, päihteiden käyttö, yksinäisyys, ulkonäköpaineet sekä rohkeus. Teoksessa päähenkilö ei hyväksy itseään sellaisenaan vaan päättää luoda itsensä uudelleen. Ja tämä ei tietenkään ole oikea ratkaisu, koska jokainen on hyvä sellaisena kuin on. Suutelua, intiimiä kanssakäymistä ja päihteiden käyttöä teoksessa on paljon, joka saattaa luoda paineita nuorille, koska päähenkilö oli vasta 17-vuotias. Päähenkilö on alussa hyvinkin yksinäinen eli hänellä ei ole juurikaan ystäviä, se on tietysti kurjaa. Ulkonäköpaineet liittyvät tähän, koska häntä syrjitään tuhdin ulkokuorensa takia. Lihavuus on aina ajankohtainen teema, tai siitä koituva syrjintä nyt ainakin. Väärinhän se on. Rohkeutta olla oma itsensä on myös korostettu.
Yleisesti ottaen teoksen teemat olivat hyvin ajankohtaisia ja herättivät monenlaisia tunteita, kuten surua, toivoa sekä jopa jonkinlaista pelkoa. Teoksesta voi oppia sen, että ulkonäöllä ei ole merkitystä, itsensä tulee hyväksyä sekä suosioon voi päästä myös ilman suutelua, päihteitä tai seksiä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti