4. Kehä

Neljäs kirja, jonka luin oli Tiitu Takalon kirjoittama teos "Kehä".

Teoksen nimi: Kehä
Kirjailija: Tiitu Takalo
Kustantaja: Suuri kurpitsa (sarjakuvakustantamo)
Ilmestymisvuosi: 2007
Kirjallisuuden laji: sarjakuva
Palautetekstin numero: 4/12

Teos on pääosin fantasiakirjallisuutta ja sen tyylinä on käytetty sarjakuvaa. Varsinaista kertojaa kirjassa ei ole, vain itse henkilöt puhuvat dialogina. Kirjan rakenne on selkeä ja kuvaruudut ovat helposti luettavissa. Lopussa ei tarkasti kerrota, miten päähenkilöiden tulee käymään, annetaan vain suuntaa heidän kohtaloilleen.

Lyhykäisyydessään kirja kertoo nuoresta Julia- nimisestä tytöstä, joka harrastaa nyrkkeilyä. Julian äiti on hyvin kontrolloiva häntä kohtaan ja siksi Julia hakee usein turvaa nyrkkeilykehästä. Kirjan alussa Julia seurustelee Eetun kanssa, mutta heidän suhteessaan ei ole tarpeeksi intohimoa ja Eetu tuntuu haluavan vain seksiä.
Nyrkkeilysalilla Julia tapaa viehättävät tytön, nimeltään Alexandra "Alex" ja he ystävystyvät, lopulta rakastuvat toisiinsa. Toki heilläkin on erimielisyytensä, mutta he tuntevat itsensä toistensa seurassa arvostetuiksi.
Myöhemmin tytöt joutuvat ottelemaan nyrkkeilykehässä vastakkain ja he joutuvat lyömään toisiaan, mikä on molemmille heistä hyvin vaikeaa.

Teoksen yhtenä avainkohtana on varmasti se, kun Julia tapaa Alexin ja he alkavat tuntea vetovoimaa toisiaan kohtaan. Siinä Julia pääsee irti äitinsä kahleista ja uskaltaa olla avoimesti sitä, mitä oikeasti on.
Toisena merkittävänä avainkohtana toimii se, kun Julia joutuu ottelemaan kehässä Alexia vastaan. Siinä he ottavat vihdoin mittaa toisistaan ja arvioivat sitä, missä tilanteessa toista saa lyödä ja jos hän on läheinen ihminen, onko se silloin vieläkin vaikeampaa.

Teoksessa keskeisiä teemoja ovat rakkaus, kunnioitus, väkivalta sekä uskaltaminen.
Rakkaus on tässäkin teoksessa pääteemana, teos pyörii pääosin Julian ja Alexin suhteen ympärillä. 
Sitten yksi aika vahva teema on myös kunnioitus. Mikä näkyy monessakin kohtaa, kun toista täytyy kunnioittaa ja etenkin itseään ja omia tarpeitaan.
Väkivalta itsessään ei ole teoksessa teemana, mutta sen oikeanlainen käyttö on. Teoksessa pohditaan, saako väkivaltaa käyttää missään tilanteissa. Esimerkiksi kun tytöt joutuvat ahdistelun uhreiksi, onko oikein käyttää väkivaltaa itsepuolustuksena. 
Sitten viimeisenä olennaisena teemana uskaltaminen, joka liittyy teoksessa pääosin oman identiteettinsä tunnustamiseen. Eli, että uskaltaa olla oma itsensä, vaikka ei olisikaan välttämättä niinkuin kaikki muut. 

Kaikki teoksen keskeisimmät teemat vievät omalta osaltaa juonen kulkua eteenpäin. Rakkaus vahvistaa lukijan lukukokemusta, kokoajan saa jännittää, säilyykö tyttöjen välinen suhde lämpimänä. Väkivallan ja sen oikean käytön pohtiminen taas antaa aihetta miettiä ja saa lukijankin pohtimaan, mikä on oikein ja milloin. 
Kunnioitus ja uskaltaminen eivät ole nykyajan teoksissa niin suuressa roolissa yleensä, kuin kaksi edellistä. Tässä teoksessa niillä oli kuitenkin iso rooli. On tärkeää pohtia millainen kunnioitus on hyväksyttävää ja milloin itsensä kunnioittaminen voi mennä yli. Samoin uskaltamisen kanssa, teoksessa tulee hyvin ilmi, miten kannattaa olla piittaamatta muiden mielipiteistä ja olla rohkeasti sitä mitä on. 

3. Delirium - Rakkaus on harhaa

Kolmantena luin Lauren Oliverin kirjoittaman teoksen "Delirium - Rakkaus on harhaa".

Teoksen nimi: Delirium - Rakkaus on harhaa
Kirjailija: Lauren Oliver
Kustantaja: WSOY
Ilmestymisvuosi: 2011
Kirjallisuuden laji: romaani
Palautetekstin numero: 3/12

Kyseinen teos on kaunokirjallisuutta, tarkemmin draamaa. Teoksen kertojana on minä- kertoja eli päähenkilö. Kirjan rakenne on selkä, kappale jaot ovat selkeitä ja teksti jakautuu loogisesti.
Päähenkilön tulevaisuus on jätetty teoksessa lukijan tulkinnan varaan.

Kirja kertoo 17-vuotiaan Lena Halloway nimisen tytön elämästä, Portlandissa, maailmassa, jossa rakkaus (delirium nervosa) on tappavaksi luokiteltu sairaus. 18-vuotiaana Lenalla olisi edessään proseduuri eli leikkaus, jossa aivoja käsitellään niin, että ihminen unohtaa menneen elämänsä kontaktit eikä pysty koskaan rakastamaan ketään.
Lenan molemmat vanhemmat ovat menehtyneet delirium nervosaan, tai niin hänelle ainakin uskotellaan. Hän asuu Carol- tätinsä luona.
Lenalle valitaan pari ja hänen proseduuriinsa olisi enää pari kuukautta, mutta yllättäen hän saa delirium nervosa tartunnan eli rakastuu Alex nimiseen poikaan ja toteaa, ettei missään nimessä halua elää ilman häntä. Joten he päättävät yrittää karata Korpeen, paikkaan joka on yhteiskunnan ulkopuolella.
Lopulta vain Lena pääsee aidan toiselle puolelle, Alexin merkittävän uhrauksen ansiosta.

Teoksen avainkohta on, kun ennen niin viaton ja yhteiskunnan sääntöjä sokeasti noudattava tyttö, uskaltaa heittäytyä mielihalujensa vietäväksi, vaikka se voisi viedä häneltä pahimmassa tapauksessa vaikka hengen. Eli se, kun Lena rakastuu Alexiin ja halusi keinolla millä hyvänsä olla hänen kanssaan.
Toisena avainkohtana on, kun Lena kuulee Alexin kautta, että hänen kauan kuolleeksi uskoteltu äitinsä on ollut koko ajan Kryptassa eli vankilassa. Ja hänen läheisimmät sukulaiset ovat tienneet asiasta kokoajan eivätkä ole silti kertoneet hänelle.
Siksi nämä kohdat, koska niissä avautuu viimein päähenkilön todelliset motiivit ja mitä hän haluaa elämältään. Ilman näitä tapahtumia, tuskin oltaisiin päädytty samaan lopputulemaan.

Teoksen keskeisiä teemoja ovat rakkaus, uhraaminen, valehtelu, valta sekä ystävyys.
Ehdoton pääteema on rakkaus, joka näkyy erityisesti Lenan ja Alexin välisessä suhteessa. Uhraaminen taas näkyy parhaiten teoksessa siinä, kun Alex uhraa oman henkensä Lenan vuoksi, että tämä pääsee pakenemaan.
Valehtelu näkyy vahvasti koko teoksen aikana, kun yhteiskunnan jokainen taho valehtelee ulkomaailmasta kansalaisille päin naamaa. Ja lisäksi kun Lenalle selviää, että hänen äitinsä onkin elossa eikä kukaan ole kertonut hänelle mitään, vaan valehdellut hänen äitinsä olevan kuollut.
Valta näkyy teoksessa siinä, että virkavalta pyrkii vahvasti rajoittamaan ihmisten elämää ja kaikki valta on heillä, jota he käyttävät rutkasti myös väärin.
Teoksen keskeisimmistä teemoista ehkä pienin, mutta kuitenkin oleellinen teema on ystävyys. Lenan ja Hanan välinen ystävyyssuhde on kestänyt läpi heidän elämän ja hekin tekisivät toistensa puolesta mitä vaan, vaikka harvoin kertovatkin kuinka paljon merkitsevät toisilleen.

Rakkaus on hyvin yleisesti käytetty teema kirjoissa ja uhraaminen tekee siitä vielä koskettavampaa ja mielenkiintoisempaa. Lenan rakkaus Alexiin ja toisinpäin on mittamaattoman arvokasta ja se saa lukijankin ajattelemaan tulevaisuuttaan. Etenkin valehtelu, valta ja ystävyys ovat nykyäänkin keskeisiä teemoja. Teoksessa valehtelulla pyritään suojelemaan sekä myös vahingoittamaan, mutta ihmiset eivät ole tietoisia aiheuttamistaan vahingoista, vaan kokevat valehtelun pienempänä pahana. Valehtelu kuitenkin mielestäni ei ole kummassakaan tapauksessa oikeutettua, koska ihmiset ansaitsevat kuulla totuuden ja koen tässä, suojelemisen olevan vain tekosyy. Samoin valta, sitä käytetään väärin, mutta ihmisten suojelemiseksi, tai ainakin näin luullaan. Valta herättää aina ristiriitaisia tunteita, sillä se on pois yleensä heikommilta. Sitten vielä ystävyys, se on kirjassa esillä puhtaana, vaikka ystävyydessä on ryppyjä, se säilyy silti. Se on hyvin yksinkertaisesti sanottuna, hyvin arvostettavaa.